Laskiainen, ystävänpäivä ja leivontainto

Viikonloppu oli pyhitetty aringonpaisteelle, koiralenkkeilylle, ystävänpäivälle, laskiaiselle ja herkuttelulle <3 Nautimme miehekkeen kanssa ihanan rauhallisesta vielä-kahdestaan - viikonlopusta. Lauantai kylläkin oli sateinen ja harmaa, mutta ystävänpäivä piristi sitä silti.

Lauaintai-illan menuna toimi vuodenjuusto-lohi salaatti, bataattilohkot dipin kera, iso pussi filkkarin karkkia sekä leffailua <3

Lohi-vuohenjuusto-salaatti

Kahdelle

- 1 ruukku salaattia
- 1/2 iso punasipuli
- 1/2 kurkku
- 1/2 iso paketti luumukirsikkatomaatteja
- Cashew - pähkinöitä / pahhdettuja kurpitsan siemeniä (tahi molempia)
- 1 lohimedaljonki
- 1/2 paketti vuohenjuustopötköä

Kastike

- 2 rkl hyvää oliiviöljyä
- 1 rkl balsamicoviinietikkaa
- 1/2 tl suolaa
- ripaus sokeria
- (yrttejä)

Sekoita kastike jääkaappiin odottelemaan. Viipaloi vihannekset ja juusto, asettele lautaselle. Ripottele päälle pähkinät. Paista lohi pannulla voinokareen, mustapippurin, suolan ja sitruunamehun kera kypsäksi. Puolita lämmin lohi ja aseta salaatin päälle. Sekoita kastiketta ja kaada salaattien päälle. Omnom <3

Bataattilohkot

- 1 bataatti
- oliiviöljyä
- suolaa
- mustapippuria
- siirappia

Lohko bataatti vuokaan. Mausta. Paista meheväksi n. 200 asteessa välillä sekoitellen. (Dippinä toimi tällä kertaa laiskan kokin 1 prk kermaviiliä + valmis (taco)dippipussi.)


Sunnuntaipäivänä paistoi ihana aurinko ja oli muutaman pakkasasteen piristävä ulkoilusää. Jo lauantaina kokeiltu, lahden ja metsän luontopolkuja kiertävä reilun tunnin kävely, tuntuikin äkkiä paljon piristävämmältä :) Pitäisi pitkästä aikaa kuvailla taas koiria ulkona.. Viimeksi tullut varmaan kesällä otettua ihan kunnolla noista törriäisistä kuvia. Lenkille harvoin kamera eksyy mukaan eikä talven pimeys olekaan otollisinta kuvausaikaa. Lisäksi rakas musiikkisoittimena ulkona toimiva iPhoneni on selkeästi päättämässä sanoa sopimustaan irti ja tyhjentää yleensä akun muutamassa minuutissa jos lämpötila laskee alle +5 asteen.

Viime viikonloppuinen leivontainto jatkui ja päätikin leipaista ulkoilijoita odottelemaan samaisesta blogista (Kissoja ja kasvisruokaa) löytyneen ohjeen perusteella gluteenittomia vege - laskiaispullia. Ohje oli lähes sama, mutta en lisännyt manteliaromia ja laitoin tällä kertaa hiukan reilummin psylliumia. Soijavispin resepti löytyy Kamomillan Konditoria - bogista.

Glueteenittomat vege-laskiaispullat

- 6 dl kaurajauhoja
- 2 dl kookosjauhoja
- 2 dl kaurahiutaleita
- 2,5 rkl psylliumia
- 3 tl ruokasoodaa
- 1 tl suolaa
- 2 tl kardemummaa

- 4 dl kookosmaitoa
- 2 dl soijajogurttia (esim. alpro)
- 1 dl siirappia
- 1 dl (rypsi)öljyä
- 2 rkl omenaviinietikkaa

Voiteluun vesi-siirappiseosta (sekä hasselpähkinä-/mantelirouhetta).

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita märät aineet keskenään ja lisää kuivien aineiden joukkoon. Anna vetäytyä hetki. Pyörittele märin käsin sopivan kokoisiksi palluroiksi. Paista 225 asteessa n. 12-16 min.

Väliin:

Mantelimassa / vadelmahilloa

+

Jähmeä soijavispi

- 1 prk alpron vaahtoutuvaa soijakermaa
- 1 rkl sokeria
- ripaus vaniljasokeria
- 0,25 tl agar-agar jauhetta

Sekoita aineet kattilassa keskenään. Kiehauta kattilassa koko ajan vispaten. Pienennä lämpöä ja keitä n. 2min koko ajan vispaten. Laita seos jääkaappiin jäähtymään väh. pariksi tunniksi tai esim. yön yli. Vispaa jähmettynyt seos suurimmalla teholla jähmeäksi vaahdoksi.


Pullat olivat mielestäni ihan kohtuuhyviä. Mieheke raukka kyllä totesi (vasta pullat paistettuani) ettei ole koskaan oikein erityisemmin perustanut kookoksen mausta.. Voi voi, pitänee pyöräyttää perus vehnäsiä hänelle tässä vielä joku päivä. Soijavispikerma agar agarilla jähmeytettynä oli mukava yllätys. Vaahto tosiaan vaahoutui vielä keittämisenkin jälkeen hyvin muotoiltavaksi jämäkäksi vaahdoksi. Olen jo aikaisemmin soija"kermaa" käytettyäni todennut, että pidän siitä myös paljon enemmän kuin perus kermavaahdosta. Koostumus ei ole lainkaan niin tuhti ja rasvainen, vaan mukavan kevyt ja maukas.

Tänään myös eletään tasan viikkoa 38. Kaksi viikkoa laskettuun.. Pieni jännitysmomentti on jatkuvasti ilmassa, "mitäpä jos tänä yönä...". Supistuksia tulee kylläkin sen verta harvakseltaan, vaikka välillä ovatkin jo epämiellyttävän napakoita, että olen hyvin sketpinen että vielä pariin viikkoon tapahtuisi yhtikäs mitään. Terkkarikin torstain neuvolassa totesi, että kyllä me vielä ensi viikolla nähdään.

Rv 38

Raskaus&liikunta

Oon aina ollut tällanen perus vaiheittain liikkuja. Tulee kausia jolloin tekee paljon ja sitten taas kausia, ettei tule tehtyä erityisemmin mitään. Koirat onneksi pitävät aktiivisuustasoa joten kuten yllä aina. Laiskoina kausina liian helppoa niidenkin kanssa on kyllä mennä pellon reunaan tai järven/meren rannalle viskomaan keppiä :D

Puoli vuotta ennen raskautumista onnistuin pitämään ihanan aktiivisen tason yllä. Kävin salilla 2-4 x viikossa ja kävimme miehekkeen kanssa kick boxingin peruskurssilla kevään ajan 1-2x viikossa. Tähän lisäksi koirien kanssa lenkkeily, joka yleensä on reipasta käveyä. En ole käynyt hetkeen juoksu/hölkkälenkeillä, enkä nyt siis viitsi aloittaa sitä raskauduttuani. Kesällä tulee myös pyöräiltyä isomman koiran kanssa. Mielelläni pyöräilisin aina työmatkatkin, mutta nykyinen 25 km suuntaansa on liikaa... 10-15 km per. suunta olisi juuri otollisen kiva matka.

Salilla olen treenannut kahdelle päivälle jaetulla ohjelmalla. 1. päivänä rinta, selkä, hauis, vatsa 2. päivänä jalat, hartiat, ojentajat, vatsa. Yleensä teen toistoja n. 15 x 3.

Ennen raskautta kiloja minulla oli n. 60. Useamman vuoden se on pyörinyt siinä +/- 3kg 60-kilon hujakoilla.

Tiedän, liikunta on turvallista raskaana. Tiettyjä lajeja tietysti pitää välttää (ratsastus, taistelulajit, kovat hyppyliikunnat, alavatsaan kohdostivat rankat liikkeet ja toistuva/jatkuva yli 140 sykkeen liikunta) ja jo ennestään harrastettujen lajejen jatkaminen on turvallista. Silti.. Kun sai tiedon raskaudesta olin heti pelko perseessä kaiken mahdollisen suhteen. Ei auta järki ei. Lisäksi hirveä väsymys ja iltapäivien/iltojen pahoinvointi vei voimat puoleksitoista kuukaudeksi ihan täysin. En ole tehnyt lähes yhtään mitään.

Nyt alkaa vihdoin epävarmuus, ahdistus ja alakuloisuus väistyä ja pieni luottavaisuus tulevaa kohtaan nostaa päätään. Elän edelleen päivä kerrallaan, sillä pelko lamaannuttavasta surusta ja kivusta on hirmuinen. En kuitenkaan voi lakata elämästä. Ja kamalaa olisi huomata lapsen synnyttyä, että koko raskausaika on mennyt pelossa ja alakuloisuudessa, eikä koskaan ehtinyt iloita. En tiedä saanko koskaan kokea tätä enää uudestaan, joten pakko tästä on yrittää nauttia.

Nyt olen taas päässyt liikkeelle: lenkille koirien kanssa ja salille <3 Rakastan saliharjoittelua, juuri oman tahdin ja rauhallisuuden vuoksi. Liikunnan jälkeinen tunne on myös mahtava, miksi sen aina lässähtämiskaudella unohtaakaan :)

Olen lykännyt nyt ensimmäisen kolmanneksen aikana +3kg!! Varmasti iso osa on myös ihan turvotusta, mutta silti.. Olen ollut liikkumatta ja syönyt kuin porsas.... Keskimääräinen painonnousu raskauden aikana on +12 kg, joten pidän ad 72 kg ehdottomana maksimina. Nyt alkaa skarppaus ruuan suhteen! Tasainen ateriarytmi, kuitua ja kasviksia ja hedelmiä, ei lisättyä sokeria, ei turhaa lisättyä rasvaa.

Olen ollut kasvissyöjä (kananmuna ja maito ruokavaliossa) lukioikäisestä lähtien. Kalan jätin pois muutama vuosi sitten. Nyt otin kalan raskauden ajaksi ruokavalioon, sillä se vain on niin terveellistä. Katsotaan jääkö pois kun Nyyti syntyy. Herkkuperse olen ollut aina. Erityisesti makean himo on järkyttävä. Olen myös ahmimiseen helposti taipuva, vaikken ole vuosiin enää oksennellutkaan. Tasainen ateriarytmi on siis minulle elintärkeeä, ettei iltaisin sortuisi ahmimaan. Ei pelkästään ne kilot, mutta se kamala paha olo, vatsavaivat ja epäterveellisyys... Huoh.

Yritän myös ottaa (tai siis mies saa ottaa :D ) tästä lähiten kuvan n. 2 vk välein. Olisi kiva saada kuvasarja kasvavasta vatsasta :) Täytyy laittaa tuo n. 2 vk välein, sillä haluan kuvan silloin kun en ole hirvittävän turvonnut ja vatsa on toiminut. Se vääristää minulla nimittäin ihan hirväesti, vatsani turpoaa nimittäin aina kamalaksi palloksi.

11+4