Kaikki on mennyt mukavan ihanasti :) Ja vielä tyyppi keikkuu matkassa mukana! Tänään alkaisi viimeinen korkean riskin viikko.. Tietysti itse pidän sitä 13+0 vasta omana luotettavana ajankohtana edellisen negatiivisen kokemuksen vuoksi....
17.7 kävimme yksityisellä varhaisultrassa. Emme kuitenkaan omalla lapsettomuusklinikalla, sillä koko klinikka jäi juuri kriittiseen aikaan kokonaan lomalle. Ultrassa meille heilutteli (jos se papu nyt kauheasti heilutteli) ihan viikkoja vastaava pieni oma Nyyti. Tuolloin oli 7+1. Sydän löi kovasti ja lääkäri kuunteluttikin meille hetken sitä kuminaa <3 Kyselin alkuraskaudessa käytettävistä "tukilääkkeistä" ja hän kirjoitti minulle Lugesteron (progesteronia sisältävän) nimisen lääkkeen käytettäväksi viikolle 12 saakka. Tuon lääkkeen tarkoituksena on tukea omaa hormonitoimintaa alkuraskaudessa, ennen kuin istukka alkaa erittää kunnolla omia hormoneitaan.
Soittelin kylläkin omalle lääkärillemme heti kun hän palasi lomalta ja kyselin käyttämistäni lääkkeistä. Lugesteronista hän oli sitä mieltä, ettei olisi ollut pakollinen ja kannattaisi käyttää vain viikolle 10 saakka. Thyroxinia hän käski jatkaa samalla annostuksella (50 uq /vrk) edelleen, sillä TSH arvoni oli pysynyt hyvänä.
Ensimmäisessä neuvolassa kävimme miehekkeen kanssa yhdessä 22.7. Äitiysneuvolan terkka on oma työkaveri, mutta hän on niin huippu tyyppi että ajattelin käydä raskausajan hänen luonaan. Eikä hän kuitenkaan ole lähimpiä työkavereita eikä toimi samassa työpisteessä.
Koska itse työskentelen neuvolassa, on minulla ihana työetu: Kokeilin etsiä ensimmäistä kertaa Nyytin sydänääniä viime viikolla 4.8 ja sieltähän ne löytyivät :) Pakkohan niitä on ollut kuunnella sitten aina silloin tällöin :D <3 Olin ihan varautunut etten saa niitä kuuluviin vielä pitkään aikaan, sillä minulla on hyvin taaksepäin kääntynyt kohtu. Ensi viikolla 18.8 on sitten ensimmäinen virallinen alkuraskauden ultra. Jännittävää!
Pahoinvointi on alkanut hellittää ja olo on ollut ihan kohtuullinen. Tai en tiedä onko kyse nyt ihan siitä perinteisimmästä raskauspahoinvoinnista, sillä sitä ei esiinny aamuisin/aamupäivisin ollenkaan. Töissä on hyvä olla aina. Mutta ne iltapäivät ja illat.... Oksetti ja heikotti. Ei jaksanut tehdä yhtään mitään. Oksensin kuitenkin muistaakseni vain kaksi kertaa. Olen kyllä hyvin ei-herkästi pahoinvoivaa tyyppiä, harvoin vatsataudissakaan laatta lentää. Lisäksi olen ollut turvonnut kuin muumi. Suoli toimii kunnolla ehkä 2 kertaa viikossa ja vatsa on välillä ihan pirun kipeä. Kyllä, juon vettä ja syön kuitua jne, mutta eipä se paljoa auta. Ihanaa kun on nyt jo tuollainen turvonnut seitsemännen kuun kamala vatsa <3 Välillä onneksi helpotaa ja turvotus vähän laskee. Olen miettinyt tuota takakohtua, että kuinkahan paljon vaikuttaa siihen, milloin vatsa pullahtaa esiin, vai vaikuttaako ollenkaan...
 |
| 7+1 |
No comments:
Post a Comment